RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (1.8.2014)
Vasta viimeisessä näytöksessä miehet – Laertes ja Hamlet – ottavat mittaa toisistaan. Sankari genren piirteet ovat siis vallalla, vaikka kastoja jo odottaakin Hamletin ja kuninkaan yhteenottoa. Kyseessä on monella tapaa maskuliininen loppu: nuoret miehet käyvät toistensa kimppuun, sopivat ja ilmaisevat ritarillisin elkein arvostuksensa toista kohtaan, ratkaisut tulevat miekkaillen, kumpikin haavoittuu myrkytetystä miekasta, antavat toisilleen anteeksi ja kuolevat. Maskuliiniseksi tätä on sanottu siksi, että esiin nousee aggressiivinen viha ja sen hallinta ritarikoodin mukaan.
Vasta viimeisessä näytöksessä siis Hamlet kohtaa todellisen vastavoimansa Laerteen: kahden nuoren sankarin kiista huipentuu miekkailuun. Heidän välinen yhteenottonsa on sankarillinen, kun taas toinen tarinalinja nostaa esiin juonittelun, joka johtaa kuningasperheen kuolemaan.
5 Näytös, kohtaus 1
Haudankaivajien koominen keskustelu edeltää filosofista sananvaihtoa kuolevaisuudesta pääkallon äärellä. Tällainen koomisen liittäminen ylevään oli aikanaan vastoin hyvää makua, mutta groteskin huumorin liittäminen kuolemaan on katsojalle tuttua jo karnevaaleista. Aiemmin näyttelijäseurue, ja nyt haudankaivajat, tuovat karnevaalin sävyjä tragediaan. Haudankaivajien groteskit kommentit toimivat ikään kuin prologina sille, mitä tulee tapahtumaan.
Hamlet on salaa palannut kotiin ja keskustelee haudankaivajien kanssa tietämättä että kyse on Ofelian haudasta. Hamletin ajatukset suuntautuvat kostoon ja isäpuoleen, joka on veljenmurhaaja ja Kainin synnin jatkaja sekä juonittelija:
”Tuossa kallossa oli kerran kieli ja se osasi laulaa. Nyt tuo kaveri paiskelee sitä, kuin se olisi Kainin, ensimmäisen murhaajan, leukaluu. Se voi olla jonkin juonittelijan kallo, eikö vain, jonkun joka osasi jymäyttää itseään taivaan herraa, ja nyt tämä aasi potkii sitä miten tahtoo.” (5.1.78-83)
Nuorten miesten, Laerteen ja Hamletin, kohtaamista varten katsojan odotukset on viritetty kehittelemällä heidän paralleelisia tarinoitaan, mutta miehet on pidetty erillään. Heidän ensimmäinen kohtaamisensa tapahtuu Ofelian hautajaisissa, tässä tilanteessa Hamlet on täysin poissa tolaltaan ja käyttäytyy rakkaansa menettäneen tavoin.
Se, mitä haudalla tapahtuu, on katsojalle yllättävää, hautajaisiin liittyvien odotusten kannalta poikkeuksellista, jopa Hamletin roolin kannalta yllättävää. Laertes menettää malttinsa ja syöksyy sisarensa hautaan. Hän on surun murtama ja epätoivoissaan. Hamlet ei voi sietää tätä, katsoo itse surevansa enemmän ja syöksyy myös hautaan. Suurena surijana läpi näytelmän esiintynyt Hamlet suuttuu ajatuksesta, että Laertes voisikin surra enemmän Ofeliaa kuin hän.
He kiistelevät siitä kumpi rakasti Ofeliaa enemmän. Ehkä myös siitä kumpi on syyllisempi, koska molemmat olivat tavallaan hylänneet Ofelian. Lopultakin he tarvitsevat Ofelilan ruumiin, voidakseen kiistellä siitä takaako veljen kiintymys vai miehen rakkaus suuremman oikeuden suruun.
Vasta nyt Hamlet on varma rakkaudestaan Ofeliaa kohtaan, vasta kun veljen rakkaus tarjosi sille haastajan. Onkin sanottu, että Hamletille kuolleen Ofelian sureminen oli helpompaa kuin elävän naisen kanssa oleminen.
Loppunäytös on korostuneen maskuliininen koston voimien purkautuminen. Lacan on Hamlet -tulkinnassaan korostanut tätä fallisen kultin linjaa. Se mitä Hamlet isältään, haamulta sai, oli nimi sekä identiteetti sekä arvot. Puhtaimmin tämä fallinen kultti tulee ilmi miekkailukohtauksessa, mutta sitä ennen Ofelian haudalla tapahtunut yhteenotto on jo miesten keskeistä mittailua.
5 Näytös, kohtaus 2
Hamlet innostuu, kun saa kuulla ehdotuksen että hän kävisi sääntöjen mukaisen miekkataistelun Laerteen kanssa. Katsoja on saanut tietää kuninkaan juonesta, johon hän houkuttelee Laerteen mukaan, ja jolle järjestetään myrkyllä käsitelty miekka. Katsoja tietää myös, että kuninkaalla on Hamletilla varattu myrkkymalja.
Juonittelun vastavoimana, Hamlet ottaa taas sankarin roolin, ja näin siis katsoja seuraa sitä kuinka sankari selviää. Ritarillisin puheenparsin taisteilijat ilmaisevat arvonantonsa toista kohtaan.
Itse miekkailussa Hamletille on kyse uheilusta: hän voi toimia heti, kun taistelulla on kielioppi, decorum. Hän ei tiedä myrkytetystä terästä eikä mykkymaljasta., vaan nauttii tarkkojen miekkailusääntöjen puitteissa käydystä kamppailusta tasaveroisen haastajan kanssa. Näin Hamlet taistelee parhaitten kykyjensä mukaan, epäröimättä, ja voittaa Laerteen. Molemmat ovat kuitenkin saaneet myrkkyterän viillon, ja ennen kuolemaansa molemmat antavat toisilleen anteeksi. Tämä kaikki on maskuliinisen kunniakäsitystä koostavaa, sankarien toimintaa.
Sankaruutta voimakkaampaa on lopulta juonittelu, jota väärä kuningas harjoittaa: miekkailu on muuttunut tappavaksi. Lisäksi hän on varmentanut sen että jos Hamlet välttää miekan, hän joutuu kuitenkin juomaan maljan.
Sekä Laertes että Hamlet antavat toisilleen anteeksi, niin että molemmat voivat astua kuolemaan ilman syntejä tunnollaan. Kohtalo on määrännyt heidät vastakkain, ja Hamletin toteamus mahdollisesta ystävyydestä Laerteen kanssa, korostaa tätä kohtalon mielivaltaisuutta. Hamlet ja Laertes -episodi korostaa näytelmän kohtalonuskoa. Teleologia on voimakas uskomusrakenne renessanssin ajan psyykessä. Hamletin kohtalo on olla lähes sankari: hän onnistuu toteuttamaan isänsä toiveen mutta menettää samalla henkensä. Hän on halunnut olla sankari, mutta alitajuntaan liittyvät seikat ovat tehneet turhaksi sen mihin hän tietoisuuden tasolla oli pyrkinyt.
Hamletin viimeiset sanat voidaan tulkita monella tavalla; ”The rest is silence/ Jää vain hiljaisuus” Se on samanaikaisesti sekä sankarin kuoleman ilmaus ja kunnianosoituksen hiljaisuus.
xxx
Työskennellessäni Hamletin kanssa olen löytänyt lukuvinkkien kannalta hyödyllisimmän sivuston vasta loppuvaiheessa. Se on Hamlet haven, kunnianhimoinen Hamlet –tutkimuksen referaattikokoelma. Vaikka huima projekti loppuu kesken, vuoteen 2004, se tarjoaa paljon virikkeitä ja näkökulmia henkilöhahmojen, keskeisten teemojen. Psykoanalyyttinen ote painottuu tulkinnoissa, mutta lopultakin hyvin kirjavasti. Näin siis muodostuu vaikuttava arsenaali Hamletiin perehtyvälle. Uusi Matti Rossin Hamlet-suomennos, Royal Shakespeare Companyn esitys you tubessa sekä työkalupakki tulkintoja varten.