Eileen Favorite: Sankarittaret

The Heroines suom. Maria Erämaja, Gummerus 2008

Maria Parvikko

Aiemmin Suomessa melko tuntemattoman amerikkalaiskirjailija Eileen Favoriten esikoisromaani Sankarittaret on pirskahteleva sekoitus kirjallisuushistoriaa, fantasiaa ja feminismiä. Melko ristiriitaisen vastaanoton saanut teos ilahduttaa hyväntuulisuudellaan puutteistaan huolimatta. Seikkailun keskipisteessä on 13-vuotias Penny Entwhistle, jonka murrosiän ensi tyrskähdykset värittävät tarinaa. Hän on turhautunut ja vihainen rimppakinttu, joka kokee olevansa väärinymmärretty ja yksinäinen.
Penny elää äitinsä Anne-Marien ja taloudenhoitaja Grettan kanssa Prairie Bluffin pikkukaupungissa Illinoisissa preerian ja metsän idyllisesti eristämällä täyshoitolaksi muutetulla tilalla. Heidän elämänsä olisi tavanomaista, elleivät monet täyshoitolan vieraista olisi kuuluisien romaanien ja tarujen naispäähenkilöitä, jotka saapuvat täyshoitolaan lepuuttamaan hermojaan tarinoidensa stressaavissa käänteissä.

” Hänen mustat hiuksensa olivat hajallaan, ja kasvot olivat valkeat kuin pihan lumiset koivut. Hänellä oli malvanväriset renkaat silmien alla, mutta pelkkä vilkaisu jadenvihreisiin silmiin ja pikkuruiseen vyötäröön paljasti minulle saman tien, kenen kanssa olin tekemisissä, vaikkei hän ollutkaan ihan yhtä kaunis kuin Vivien Leigh. Hän kurkotti vapisevan kätensä vastaanottotiskiä kohti saadakseen tukea, mutta lyyhistyi sitten kylmille lattialaatoille inhottavasti jysähtäen.”

Anne-Marie hoivaa rasittuneita sankarittaria teellä ja sympatialla, Pennyn mielestä liiankin huolellisesti. Hän on kateellinen menettämästään huomiosta, mutta koska osaa ilmaista asian vain teineille ominaiseen tapaan, viilenevät äidin ja tyttären välit entisestään. Uhma äitiään kohtaan johtaa Pennyn monipolviseen seikkailuun, johon Favorite saa mahtumaan niin valiuumia kuin taruista karanneen kelttikuninkaankin. Teemoina toistuvatkin nuoren tytön identiteetin etsintä, seksuaalisuuden herääminen ja uudenlaisen äitisuhteen muodostuminen.
Keveän pintansa alla teos käsittelee naisen asemaa; miehet on henkilöinä jätetty sivuosiin, joko hyödyttömiksi tai hankaluuksia aiheuttaviksi. Romaanin kritiikki pureutuu kirjallisuuden tavanomaisia ratkaisuja ja naiskuvaa kohtaan. Tätä kautta peilataan naisen asemaa nykymaailmassa. Miehen aseman teoksessa kiteyttää sairaalan tohtori Keller, joka on ärsyttävä yhdistelmä kelvottomuutta ja kieroilua. Naiset muodostavat vastakohtapareja, kuten Anne-Marie ja taloudenhoitaja Gretta, jotka ovat jo fyysisestikin toistensa vastakohtia. He muodostavat kaksinapaisen arkea pyörittävän tehopariston, jonka molemmat osapuolet hoitavat asiat omaan persoonalliseen tapaansa.

”Joskus Sankarittarien kanssa tarvittiin lujia otteita, joskus lempeitä. Scarlettin ollessa kiltti ja pökerryksissä äiti saattoi ohjailla häntä ystävällisin sanoin ja myötätunnolla tavalla, johon Gretta harvoin kykeni.Gretta pani hösseliksi arkipäiväisemmillä taidoillaan: hän pudisti verhot, haki keittiötikkaat ja kiinnitti koukut verhotankoon. Istahdin hiljaa pinnatuoliin katsomaan.”

Penny on lähes kliseisyyteen asti ideaali tyttökirjan sankaritar punaisine sotkuisine hiuksineen ja laihoine, mustelmaisine jalkoineen. Hän on huolittelematon, villi ja rajoja rikkova, haparoiva ja epävarma, mutta kasvava. Hänellä on mittaamaton määrä metsää vaellettavanaan, mutta muiden lasten keskuudessa hän on outo lintu. Penny pyrkii Peppi Pitkätossun itsenäisyyteen ja seikkailee luonnossa kuin Ronja Ryövärintytär ikään. Nuortenkirjana romaani toimii värikkäänä ja erilaisena, mutta aikuislukijalle se tarjonnee tuskin mitään uutta.

Kontrasti todellisuuden ja romaanihenkilöiden välillä yhtenäisyyksineen on mielestäni toimiva ja ideana hyvä, mutta teos vaikuttaa keskeneräiseltä ja jää kovin pinnalliseksi. Henkilöt ja tapahtumat jäävät paperiksi. Lisäksi romaania vaivaa juonen summittaisuus ja epäloogisuus. Sivutarinat erilaisine sankarittarineen rikkovat kirjan rytmin hajauttaen jo muutoinkin rönsyilevän kertomuksen . Teoksen kielessä on turhaa toistoa jopa häiritsevyyteen asti ja teksti sisältää lamauttavan paljon huonoa suomea. Kokonaisuudessaan romaani on kuitenkin herttainen satufantasian ylistys, jonka makean kuoren alla piilee aimo annos feminismiä.

Filed Under: Otteita ja arvioita

Comments

No Comments

Leave a reply

Name *

Mail *

Website


Warning: require_once(/home/kassu/maailmankirjat.ma-pe.net/wp-content/themes/cleanpress/footer.php): failed to open stream: Permission denied in /home/kassu/maailmankirjat.ma-pe.net/wp-includes/template.php on line 684

Fatal error: require_once(): Failed opening required '/home/kassu/maailmankirjat.ma-pe.net/wp-content/themes/cleanpress/footer.php' (include_path='.:/usr/local/lib/php:/usr/local/php5/lib/pear') in /home/kassu/maailmankirjat.ma-pe.net/wp-includes/template.php on line 684