Andrzej Sapkowski: Järven neito

Andrzej Sapkowski: Järven neito

jarvenneitoANNEMARI AHOSTE (24.8.2016)

Järven neito – romaani päättää viisi romaania käsittävän, lukuisia palkintoja keränneen Noituri – saagan, johon viimeistään tässä vaiheessa kaikkien aikuisfantasian ystävien kannattaisi tutustua. Aikuisfantasiaksi tämän teoksen tekee väkivalta ja seksi, mutta myös monimuotoinen kerronta, jonka avulla seurataan erilleen ajautuneiden Geralt Rivialaisen, hänen rakkauden kohteensa velho Yennefer Vengerbergiläisen ja heidän kohtaloihinsa kietoutuneen, Cintran kuningattaren tyttärentyttären Cirin erillisiä juonilinjoja.

Tämä fantasiasarja syntyi itse asiassa vähän kuin vahingossa, sillä sen avulla Puolan ehkä menestyksekkäimmäksi kohonneella kirjailija Andrzej Sapkowskilla (1948 -) ei ollut alun perin aikomusta kirjoittaa ollenkaan jatkoa kahdelle romaaneja pohjustaville novellikokoelmalleen. Kokoelmien saama innostunut vastaanotto sai hänet meidän fantasian ystävien onneksi kuitenkin jatkamaan Noituri-tarinoiden kehittelyä.

Monet tuntevat Noituri-tarinoiden maailman tietokonepeli The Witcherin, joka julkaistiin vuonna 2004, ja sen vuoden 2011 jatko-osan, The Witcher 2: Assassin of Kings kautta. Pelien maailmassa saagan henkilöhahmot jäävät aika yksiulotteisiksi, ja siitäkin syystä suosittelen pelin parissa viihtyneitä tarttumaan myös romaaneihin, etenkin kun niiden suomentaja Tapani Kärkkäinen on tehnyt erittäin hyvää työtä.

Järven neito on hieman melankolinen, karheankaunis seikkailutarina, joka sitoo monet aikaisemmista romaaneista virinneet juonilinjat yhteen ja jättää joitain aukkopaikkoja täyttämättä. Maailma on murrostilassa ihmisten levittäytyessä kaikkialle, heidän vihollistensa kuten kikimorien, bruksien ja stryksien määrien vähentyessä ja noitureiden, näitä hirviöitä tappavien mutanttien elinmahdollisuuksien vähetessä. Siinä myllerryksen keskellä yksi päähenkilöistä, Ciri Cintralainen yrittää paeta ennustettua kohtaloaan maailman pelastajan esiäitinä eli lapsen synnyttämistä keijujen kuningas Oberonille. Pahaksi onnekseen Ciri on ajautunut eroon Ceraltista ja Yenneferistä, jotka hän tunnustaa ottovanhemmikseen. Kaikelle antaa tulisen mausteen sota, joka roihuaa pohjoisten kuningaskuntien ja Nilfgaardin keisarikunnan välillä.

Tarina jatkaa sarjaa jo aiemmin seuranneille tuttua Sapkowskin tyyliä kääntäen vinoon satujen perinteisen asetelman. Kirjailija on itse kertonut, että päätös kirjoittaa jotakin uudenlaista oli harkittu. Noituri-saagan perusasetelma lähteekin satuideasta, jossa köyhä työläinen pelastaa prinsessan ja saa hänet puolisokseen sekä puoli valtakuntaa. Sapkowskin versio on jännittävämpi työläisen muuntuessa Geralt-palkkasoturiksi ja ympäristön muodostuessa mielikuvituksellisesta sekoituksesta Tolkienin tyylistä keskiaikaista fantasiamaailmaa, slaavilaista mytologiaa ja kelttiläisiä legendoja.  Voisi sanoa, että Sapkowski onnistuu kotouttamaan Tolkienilaisen maailman eurooppalaiseen viitekehykseen sen laajassa mittakaavassa.

Tässä kohtaa täytyy osoittaa ihailua Sapkowskia kohtaan, sillä hän uudistaa rohkeasti romaanin rakennetta vaihtelemalla tarinan kerrontaa käyttämällä siinä erilaisia tyylejä. Järven neito tuntuu sisältävän useita tarinoita varsinaisen tarinan sisällä. Ensimmäisessä luvussa ja tarinan uloimman kehyskertomuksen alussa Ciri on päätynyt itselleen vieraaseen maailmaan ja kohtaa Camelotin ritari Galahadin kylpiessään lumotulla järvellä. Galahad olettaa kohdanneensa haltiattaren, järven neidon ja haluaa kuulla tämän tarinan.

Tästä käynnistyy Cirin tarina monimuotoisen kerronnan kautta, jota on helpompi seurata jos on lukenut saagan aikaisemmat osat. Seuraavassa tasossa järven neito Nimue yrittää selvittää totuutta Cirin legendasta oppilaansa Konwiramurin unennäkijän lahjojen avulla. Cirin legendasta kertovien maalausten katsominen inspiroi Konwiramurin näkemään unta legendan tapahtumista ja nämä unet toimivat lyhyiden, tapahtumista kertovien tarinoiden kehyksenä. Yhdessä tarinassa esiintyy Geralt-noituri ystävänsä, taiteilija Valvatin kanssa viettämässä talvea syntisen Toussaintin satuvaltakunnan ruhtinattaren ja petollisen Fingilla-velhon hoivissa, toisessa saadaan vihjeitä suurista velhomestareista juonimassa Cirin pään menoksi ja kolmannessa päädytään legendan loppuun, Vilgefortzin linnoitukseen, jossa legendan mukaan paha Vilgefortz on pitänyt velho Yenneferiä vankinaan.

Useat maalaukset Ciristä ja yksisarvisesta kertovista legendoista saavat Nimuen oivaltamaan järven sitovan ajat ja paikat toisiinsa ja toimivan Cirin pakomatkan portaalina toisesta ulottuvuudesta, keijujen rinnakkaismaailmasta nykyiseen todellisuuteen. Nimue jopa kohtaa Cirin lyhyesti tämän pakomatkan päätyessä erehdyksessä väärään aikaan ja paikkaan. Vaikka romaanin lopussa useiden tarinassa mukana olleiden henkilöiden kohtalot tuntuvat olevan selvillä, muutkin mahdollisuudet ovat kutkuttavasti olemassa.

Järven neito osoittaa, miten fantasia pystyy ylittämään eri kulttuurien rajoja kertoessaan pohjimmiltaan ihmisenä olemisesta tässä maailmassa. Se pistää miettimään hyvän ja pahan olemusta sekä erilaisuuden hyväksymistä. Kaiken kaikkiaan romaani päättää Noituri-saagan samalla odotusten mukaan että yllätyksellisesti.

Andrzej Sapkowski: Järven neito, Noituri-saaga 7 Suom. Tapani Kärkkäinen, WSOY 2016

Annemari Ahoste valmistelee kirjoittamisen pro gradua Jyväskylän yliopistossa

Tallenna

admin

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Proudly powered by WordPress | Theme: Content by SpiceThemes