EVA SUNDGREN Charles Darwinin (1809–1882) kuuluisa Lajien synty luonnollisen valinnan kautta eli luonnon suosimien rotujen säilyminen taistelussa olemassaolosta (lyhyemmin Lajien synty) ei esittelyjä kaipaa – vai kaipaako sittenkin? Moni on kuullut ja lukenut siitä, mutta moniko on lukenut sen itse?… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI ”Olin mielelläni yksin. Eikä tilanne ole oikeastaan siitä mihinkään muuttunut. En edelleenkään tarvitse runsaasti seuraa ympärilleni. Mutta aikaisemmasta poiketen tarvitsen nykyisin muutamia ihmisiä, ja ymmärrykseni siitä, että näin on, on antanut elämälleni uuden suunnan.” (11). Nämä romaanin alkulauseet… Continue Reading →
Pekka J. Paussu Pariisilainen lääkäri Louis-Ferdinand Céline (1894-1961) tunnetaan suurromaanistaan Niin kauas kuin yötä riittää (1932). Osa hänen laajan tuotantonsa sivuista kuitenkin katosivat vuosikymmeniksi toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Siksi Sota ilmestyi vasta hiljattain, kun vuodelle 1934 päivätty käsikirjoitus löydettiin uudelleen. Lyhyt,… Continue Reading →
EVA SUNDGREN Espanjalainen kriitikko, kirjallisuudentutkija ja esseisti Nadal Suau pohtii 177-sivuisessa esseeteoksessaan Ihoon piirretty tatuoinnin kulttuurihistoriaa ja asemaa nykykulttuurissa. Tatuointi oli 50 vuotta sitten länsimaissa alakulttuuria ja merkki kapinallisuudesta. Vielä parikymmentä vuotta sitten työnsaanti saattoi tyssätä tatuointiin, mutta nykyisin tatuoinnit… Continue Reading →
TOMI SIRVIÖ A.J. Ryanin tieteiskauhuromaanissa joukko ihmisiä herää ilman muistoja, pää kaljuksi ajeltuna ja arpisena paatista, joka seilaa kuin kauko-ohjattuna kohti tuntematonta. Jokaiselle ryhmän jäsenelle on tatuoitu nimi käsivarteen. Nimi ei kuitenkaan ole heidän omansa vaan kuuluu jollekin kirjailijalle. Kertoja… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ Vuonna 2015 Yhdysvalloissa julkaistu Sininen lanka on ehkä hieman yllättäenkin haikea ja surumielinen kertomus neljästä sukupolvesta. Anne Tylerin (s. 1941) romaanissa kerrotaan, kuinka kahden ihmisen perustamasta perheestä muodostuu ajan kuluessa suku. Teoksen juoni ei etene kronologisesti, se mahdollistaa… Continue Reading →
SARA SAVOLAINEN Emi Yagin toinen suomennettu romaani Venus ja minä kertoo ujosta ja sisäänpäin kääntyneestä Horauchista, joka palkataan museoon puhumaan latinaa kerran viikossa Venus-patsaalle. Horauchi on lapsesta saakka kärsinyt niskassaan alituiseen roikkuvan keltaisen sadetakin taakasta, joka eristää häntä muista ihmisistä…. Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Mikael Niemi kirjoittaa nyt Tornionjokilakson ja Pajalan köyhälistön historiaa. Aiheena on 1920 -luvun ”tietyökapina”, kun Pajalan Tieyhtymä rakennutti maantietä nälkäpalkalla. Yhtymä päätti härskisti kilpailuttaa työporukat. Niin köyhien työporukat oli laitettu kilpailemaan siitä, kuka tekee työn halvimpaan hintaan. Nälkäpalkalla… Continue Reading →
Naisen paikka pohjolassa ja rakkaudessa – RIITTA VAISMAA Isänsä puolelta suomalaista sukua olevan norjalaisen Ingeborg Arvolan omiin sukujuuriin perustuva Jäämeren laulu kertoo kiehtovasti pääosin 1860-luvulle sijoittuvaa tarinaa, jossa hänen isoisoisoäitinsä Priita-Kaisa Seipäjärvi lähtee Sodankylästä määränpäänään Pykeijan kalastajakylä Pohjois-Norjan Finnmarkissa Jäämeren… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Huumoria Saamenmaan sydänmailta On kiinnostavaa, että saamelaisilta kirjailijoilta on viime vuosina ilmestynyt esikoisteoksia etenkin ruotsiksi. Tuorein on Tina Harneskin oman suvun historiasta, tarinoista ja vaietuistakin asioista ammentava Lumeenkylväjät. Harneskin tapaan Jokkmokista lähtöisin on Ella-Maria Nutti, jonka Pohjoisessa… Continue Reading →
© 2025 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑