Globaalien markkinoiden romaani

Globaalien markkinoiden romaani

Risto Niemi-Pynttäri

Jonat­han Franzen osaa kir­joit­taa romaa­neja. Aiemmin kokeellista proosaa kirjoittanut Framzen sanoo halua­vansa vält­tää “kir­jal­lista kik­kai­lua” ja pyr­kiä sen sijaan kir­joit­ta­maan niin vetä­viä tari­noita, ettei lukija voi las­kea teosta käsis­tään. Tämä selän kään­tä­mi­nen kokeel­li­selle proo­salle on otettu vas­taan lähes maa­il­man­laa­jui­sella ilolla. Ja nime­no­maan se herät­tää epäi­lyk­siä.

Time –lehti, Hesari (9,11) Süd­deutsch Zei­tung (9,11) kaikki notee­raa­vat ilolla sen kuinka Franzen kiis­tää post­mo­der­nis­minsa ja ker­too luke­vansa mie­luum­min Tols­toita. Miksi paluu taval­li­seen ker­ron­taan on aina suu­rempi uuti­sen aihe, kuin pois kään­ty­mi­nen valtavirrasta ?

Fraanze­nin laaja haas­tat­telu jul­kais­tiin The Times –leh­dessä, Free­dom –romaa­nin jul­kai­se­mi­sen yhtey­dessä ja Hesa­rissa Suvi Ahola refe­roi lähes välit­tö­mästi haas­tat­te­lua. Samana päi­vänä Sak­sassa Süd­deutsche Zei­tung jul­kaisi oman Franzen –haas­tat­te­lun, koska myös sak­san­kie­lien kään­nös oli put­kah­ta­nut julki saman tien.

Sak­sa­lai­sessa haas­tat­te­lussa rao­tet­tiin hie­man Fraze­nin post­mo­der­nis­tista taus­taa. Kir­jai­lija tun­nus­taa ihail­leensa eri­tyi­sesti Pync­ho­nia, mutta sil­loin kun hänen oma elä­mänsä oli aivan pas­kana niin Pync­ho­nin luke­mi­nen tar­jon­nut mitään. Kun Franze­nin avio­liitto oli karilla, omat van­hem­mat ikään­tyi­vät ja sai­ras­ti­vat, niin Pync­ho­nista ei ollut apua. Tästä Franzen sanoo oppi­neensa sen, että omaa elä­mää ja kir­joit­ta­mista ei kan­nata pitää erillään.

“Oman elä­män eril­lään pitä­mi­nen kir­joit­ta­mi­sesta, myr­kyt­tää kir­joi­tuk­sen” , sanoi Franzen. Tästä tuli myös haas­tat­te­lun otsikko, ja onhan se syväl­li­sempi kuin puheet “kir­jal­li­sen kik­kai­lun” lopettamisesta.

Franzen oli erit­täin lähei­nen ystävä Wal­lace Ste­vens Wal­lacen kanssa, ja kuka tie­tää josko tämä kuol­lut ystävä hie­man ärsyyn­tyi hau­das­saan, kun huo­masi että samalla kun Franze­nista tuli glo­baa­lien mark­ki­noi­den kir­jai­lija, hän kään­tyi vanhan-hyvän-tarinan ylistäjäksi.

admin

1 kommentti

Ripsa Kirjoitettupm/31 - pm/31

Olipa hauska juttu. Sen verran olen Pynchonia lukenut, että en pitäisi sitä asperiinin verrattavana päänsärkylääkkeenä ainakaan. Lisäksi Pynchon kyllä pakenee määritelmiä senkun ehtii. Kunhan kirjoittaa.

Minä ehdin jossain vaiheessa kutsumaan häntä ensyklopedistiksi. Paitsi että häntä on kirjaimellisesti luettava tietosanakirja sylissä, niin hän on mielestäni jossain määrin sukua Gunther Grassille, joka myös upottaa teoksiinsa hirmuisen määrän detaljeja.

Onko niistä nyt suomennettu muita kuin Huuto 49? En muista nähneeni.

[WORDPRESS HASHCASH] The poster sent us ’0 which is not a hashcash value.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Proudly powered by WordPress | Theme: Content by SpiceThemes