Tag Riitta Vaismaa
Naisen paikka pohjolassa ja rakkaudessa – RIITTA VAISMAA Isänsä puolelta suomalaista sukua olevan norjalaisen Ingeborg Arvolan omiin sukujuuriin perustuva Jäämeren laulu kertoo kiehtovasti pääosin 1860-luvulle sijoittuvaa tarinaa, jossa hänen isoisoisoäitinsä Priita-Kaisa Seipäjärvi lähtee Sodankylästä määränpäänään Pykeijan kalastajakylä Pohjois-Norjan Finnmarkissa Jäämeren… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Hyvyyttä kauheuden keskellä Heather Morris on erikoistunut kuvaamaan menestyskirjoissaan rankkoja, kauhistuttavia olosuhteita ja sellaisista uskomattomasti selviytyneitä. Hänen kolme ensimmäistä romaaniaan kuuluvat ns. holokaustikirjallisuuteen. Näistä ensimmäistä Auschwitzin tatuoijaa (2019) on mainittu ko. lajityypin aloittajaksi. Cilkan tarina (2020) ja… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Kylmäävän kolkko triangeli ”Joku lausui nimeni, käskevästi – ei sillä tavalla kuin toista tervehditään, vaan niin kuin onkologi ottaa vastaan potilaansa. Niin kuin lausutaan kouolemantuomio. Se oli vain nimi. Nainen, joka oli tervehtinyt minua, katseli minua… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Suomalaisruotsalainen runsaudensarvi Ruotsinsuomalaisen Thella Johnsonin esikoisromaani Rauha alkaa Torniosta vuonna 1945, kun 22-vuotias tykkimies Tapani Kansa jättää taakseen sotatyöt. On koittanut rauha. Teos päättyy vuonna 2015 Tornioon, missä Tapanin 35-vuotias tyttärentytär Elina Kansa, romaanin kertoja, on auttamassa… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Kun neljästä tulee kolme Tessa Hadleyn toisessa suomennetussa romaanissa Kun on ilta keskiössä ovat läheiset ihmissuhteet ja niiden verkostot. Kuten tapahtui ensimmäisessä suomennoksessa Vapaa rakkaus (2023), myös tässä teoksessa muutos yhdessä asiassa muuttaa kaiken muun. Kahden keskiluokkaisen… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Hyväntekijä vai saastainen pedofiili ”Istuudun penkille ja ajattelen Anita-äitiä. Kuvittelen erilaisia tapoja joilla hän voisi kuolla. Tukehtumalla lihapalaan. Juomalla jäähdytysnestettä. Jättämällä huivinsa pyörän pinnojen väliin. Hän on itse sanonut sen monta kertaa. Maailmassa ei ole tilaa meille… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Omakohtaisesti epätasa-arvosta Tansaniaan kuuluvalla Sansibarin saarella syntynyt ja Englannissa aikuisikänsä asuneen ja uransa luoneen Abdulrazak Gurnahin (s. 1948) vuonna 2021 saama Nobel-palkinto oli monelle yllätys. Postkolonialistisen kirjallisuuden professorin ainuttakaan teosta ei ollut suomeksi saatavilla, vaikka hän on… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Häpeän pelko vai oma lapsi Vigdis Hjorthin pienoisromaanin Toisto nimi tulee perustelluksi monin tavoin. Kirjailija on käsitellyt kahdessa aiemmassa romaanissaan Perintötekijät (2019) ja Onko äiti kuollut (2021) samaa tai samantyyppistä teemaa kuin Toistossa. Kaikissa kolmessa polttopisteenä on… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Huumoria Saamenmaan sydänmailta On kiinnostavaa, että saamelaisilta kirjailijoilta on viime vuosina ilmestynyt esikoisteoksia etenkin ruotsiksi. Tuorein on Tina Harneskin oman suvun historiasta, tarinoista ja vaietuistakin asioista ammentava Lumeenkylväjät. Harneskin tapaan Jokkmokista lähtöisin on Ella-Maria Nutti, jonka Pohjoisessa… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Kaksi ystävää Yhdysvaltalaisen Sigrid Nunezin seitsemäs ja ensimmäinen suomennettu romaani Paras ystävä sai ilmestyessään 2018 National Book Award for Fiction -palkinnon. Tartuin kirjaan innoissani, kun sitä markkinoidaan kertomuksena ihmisen ja koiran taianomaisesta yhteydestä. On teos tätäkin, hyvin… Continue Reading →