Siri Hustvedtin romaani Kesä ilman miehiä ilmestyi keväällä. Uusien, globaalien romaanien tapaan julkistaminen tapahtui samanaikaisesti kymmenillä kielillä. The Summer Without Men, Sommeren Utan men, Der Sommer ohne Menner jne. Romaani on kymmenen myydyimmän listalla monessa maassa.
Romaaninsa edistämiseksi Hustvedt oli sitoutunut antamaan haastatteluja medialle ympäri maailmaa, Poets &Writers lehden haastattelijaa kiinnosti se, että päähenkilö oli kokeellinen runoilija joka opetti kirjoittamista.
Mutta myös toisenlaisiin haastatteluihin on antauduttava, jos haluaa globaaleille kirjamarkkinoille. The Guardianin haastattelija halusi selvittää onko avioliitto Paul Austerin kanssa kriisissä, koska romaanin omaanin naispäähenkilö on Hustvedtin ikäinen kun hänen miehensä jättää tämän. Haastattelun asetelma on selvästi Hustvedtille vastenmielinen, mutta globaalin romaanin edistämiseksi senkin näemmä on tehtävä.
Haastattelussa Hustved Vapiseva nainen on hänen ainoa omaelämäkerrallinen teksinsä. Hän ihmettelee, miksi naisten romaaneja pidetään useammin omaelämäkerrallisina kuin miesten. Tästä huolimatta haastattelija on päättänyt tonkia romaanin omaelämäkerrallisuutta:
”Mitä pitempään Hustved puhuu Broklynin kaupunkitalossaan, sitä useammin lipsahtelee myönnytyksiä hänen romaaninsa omaelämäkerrallisuudesta: lahjakas Daisy tytär joka haluaa näyttelijättäreksi perustuu vahvasti, kuten Hustvedt ylpeänä myöntää hänen ja Austerin tyttäreen Sopiheen; myös päähenkilön suhde siskoonsa sekä äitinsä ovat saaneet innoituksen Hustvedtin suhteesta perheeseensä.”
Haastattelija jatkaa ja ottaa esille Kaikki mitä rakastin -romaanissa esiintyneen nuoren miehen, sosiopaatin, jonka sekoilua perhe voimattomana seuraa. Hän muistuttaa, että romaanissa oli eräs huumeinen klubisekoilu, joka on kuvattu samanlaiseksi kuin mitä Paul Austerin pojalla tiedetään olleen.
Ikään kuin kiristääkseen ruuvia haastattelija mainitsee, että päähenkilö on 56 vuotias eli täsmälleen saman ikäinen kuin Hustvedt. Kirjailija vastaa, että tällainen aviokriisi hyvin tavallinen ja tavanomainen myös juonikuviona. Ja lopulta Hustvedt toteaa:
”Kirja on omistettu psykoanalyytikolleni, ehkä tällä on jotain tekemistä asian kanssa.”