“Meidät lasketaan huonoiksi kansalaisiksi, patriisit hyviksi, Se, missä herrat mässää ylimääräsitä, helpottaisi meitä. Jos ne edes antaisivat meille liiastaan kun se vielä on syötävää, me uskoisimme, että ne sulaa ihmisyyttään haluaisivat auttaa, mutta me ollaan niille liian kalliita. Meidän niukkuudestamme , meidän kurjuudestamme he peilaavat omaa yltäkylläisyyttään; ne rikastuvat meidän kärsimyksillämme. Kostetaan seipäillä, ennen kuin ollaan itse riukuja: sillä jumalat tietävät, että puhun nälästä en koston halusta. “
Shakesperare Coriolanus suom. Sipari.
Maailmankirjalisuuden kapinallisten joukkoon sopisi paljon henkilöhahmoja: Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla teossarjasta, Sillapään ja Kiannon ja Minna Cantin teoksista.
Maailmalle sijoittuvia klassisia kuvauksia köyhälistön kapinallisista löytyy, Quardianin toimittajan mukaan mm, Walter Scotin Mid-Lothianin sydämestä (suom. Anselm Hollo). Kuvauksen kohteena on mellakan syntyminen, kun kapteeni Porteusta ollaan teloitamassa, riehaantuva väkijoukko Edinburghissa 1736, kun eräs vartija alkaa ampua väkijoukkoon.
Charles Dickensin Barnaby Rudge, “tarina 1780-luvun anti-katolisista apinallisista. Romaanin huipentuma on mellakoitsijoiden hyökkäys hiljattain rakennettuun Newgaten vankilaan.
Charlotte Bronte kuvaa Shirleyssä (suom. Kaarina Ruohtula) Pohjois-Englannin mellakoita 1800 –luvun alussa, kon tehtaisiin otettiin koneita työmiesten tilalle. Shirely itse on todistamassa työläisten hyökkäystä Mooren myllylle.
Amerikkalaista lama ajan kapinaa kuvaa Nathanael West Heinäsirkan aika –romaanissaan (suom. Paavo Lehtonen, 2009). Romaanin päähenkilö on monien muiden ohella hakemassa menestystä Hollywoodista, laman tuoma näköalatomuus ja pettymys huipentuu erään elokuvan ensi-illassa puhjenneeseen mellakkaan.
Philip Rothin Amerikkalainen pastoraali (suom. Kristiina Rikman) romaanissa Vietnamin sodan vastainen mielenosoitus v 1968 kääntyy yllättäväksi tragediaksi. Päähenkilön tytär Merry osallistuu tapahtumiin ja tappaa erään sivustakatsojan, sekä pakenee ja piiloutuu. Näiden tapahtumien vuoksi myös päähenkilön elämässa suru ja ahdistus tulee vallalle.
Colin MacInnesin Alkusoittoa (Absolute Beginners,1959) puolestaan on nuorisokulttuurin varhaisten kapinallisten kuvaus. Se on lähed dokumentaainen teos brittiläisen popkulttuurin varhaisvaiheista. Taustatiedot freelance-toimittaja MacInnes hankki jazzklubeilta ja espressokahviloista. Havaintojensa pohjalta MacInnes loi kuvan 1950-luvun lopun lontoolaisnuorisosta.
Monica Ali romaanissaan Brick Lane (suom, Sari Karhulahti 2006) kuvaa puolestaan maahanmuuttajien Lontoota, kun islamistit saavat kimppuunsa uusnatseja. Päähenkiön Nanzeen hankala ja länsimaistunut tytär on kadonnut, ja etsiessään tätä hän joutuu pian keskelle kaoottiseksi käynyttä mellakkaa.